Teoriakokeen kysymyksiä ja vastauksia perusteluineen

Tälle sivulle on koottu teoriakokeen harjoituskysymyksiä, joiden vastausta haetaan useimmin. Jokaisesta on lyhyt vastaus ja perustelu, koska pelkkä ulkoa opittu vaihtoehto ei auta, kun sama asia kysytään kokeessa toisin sanoin. Kysymykset ovat harjoituskysymyksiä: Traficom ei julkaise virallisen kokeen kysymyksiä.

Nopeus ja pysähtyminen

Mikä on suurin sallittu ajonopeus tiellä, jossa ei ole nopeusrajoitusmerkkiä?

Vastaus: taajamassa 50 km/h ja taajaman ulkopuolella 80 km/h.

Nämä ovat tieliikennelain 9 §:n yleiset nopeusrajoitukset, ja ne ovat voimassa aina, kun liikennemerkki ei osoita muuta. Taajama alkaa taajamamerkistä ja päättyy taajama päättyy -merkkiin. Jos vastausvaihtoehdoissa on vain yksi oikea luku, tarkista, kumpaa aluetta väite koskee.

Yleisrajoitus on katto, ei tavoite. Lain 5 §:n mukaan nopeus on sovitettava niin, että ajoneuvo voidaan pysäyttää näkyvällä tieosuudella. Lue lisää oppaasta nopeus ja turvaväli.

Mitä törmäys 50 kilometrin tuntivauhdilla suunnilleen vastaa?

Vastaus: putoamista noin 10 metrin korkeudelta.

Tämän voi laskea itse. 50 km/h on 13,9 metriä sekunnissa. Vapaasti putoava kappale saavuttaa nopeuden v korkeudelta h = v² / (2 × g), eli 13,9² / (2 × 9,81) ≈ 9,8 metriä. Se on suunnilleen kerrostalon kolmannen kerroksen ikkuna.

Korkeus kasvaa nopeuden neliössä: kun nopeus kaksinkertaistuu, pudotuskorkeus nelinkertaistuu.

Törmäät sivutieltä tulevan auton kylkeen 50 km/h nopeudella. Mikä seuraavista pitää paikkansa?

Vastaus: valitse väite, joka pitää törmäystä vakavana. Vaihtoehtojen sanamuoto riippuu harjoitussarjasta, mutta oikea väite nojaa samaan tosiasiaan: 50 km/h ei ole pieni nopeus, vaan törmäysenergia vastaa edellisen kysymyksen kymmenen metrin pudotusta.

Kylkeen osuva törmäys on kohteena olevan auton matkustajille erityisen vaarallinen, koska oven ja ihmisen välissä on paljon vähemmän joustavaa rakennetta kuin auton keulassa. Väitteet, joiden mukaan turvavyö tai turvatyyny tekee taajamanopeuksisesta törmäyksestä vaarattoman, ovat vääriä.

Mitä tarkoitetaan vauhtisokeudella?

Vastaus: kuljettajan käsitys omasta ajonopeudesta hämärtyy, mikä voi johtaa liian suureen nopeuteen.

Kun ajat pitkään tasaista kovaa vauhtia, silmä ja aivot tottuvat ohi virtaavaan maisemaan, ja nopeus alkaa tuntua todellista hitaammalta. Ilmiö näkyy selvimmin, kun poistut moottoritieltä rampille tai tulet maantieltä taajamaan: 50 km/h tuntuu kävelyvauhdilta, vaikka pysähtymismatka on aivan sama kuin aina.

Vauhtisokeus ei tarkoita, että mittaria olisi vaikea lukea, eikä sitä, että vastaantulijan nopeutta olisi vaikea arvioida. Lääke on yksinkertainen: katso nopeusmittaria aina, kun rajoitus muuttuu.

Miten jarrutusmatka muuttuu, kun nopeus laskee?

Vastaus: jarrutusmatka lyhenee nopeuden neliössä.

Kun nopeus puolittuu, jarrutusmatka putoaa neljäsosaan. Kun nopeus laskee neljänneksellä, esimerkiksi 60 km/h:sta 45 km/h:iin, jarrutusmatka on (45 / 60)² = 0,56 eli vähän yli puolet alkuperäisestä. Siksi harjoituskysymyksen “kuinka paljon nopeutta on hidastettava, jotta jarrutusmatka lyhenee puoleen” odotettu vastaus on neljänneksellä.

Reaktiomatka sen sijaan lyhenee vain samassa suhteessa kuin nopeus, koska reaktioajan kuluessa auto kulkee tasaista vauhtia.

Väistäminen ja risteykset

Miten suhtaudut mopoilijaan risteysajossa?

Vastaus: varaudut mopoilijan mahdolliseen virheeseen.

Mopoilijalla ei ole erityistä etuajo-oikeutta, eikä valojen vilkuttaminen muuta kenenkään väistämisvelvollisuutta. Tieliikennelain 4 § velvoittaa kuitenkin ennakoimaan toisten tienkäyttäjien toimintaa. Koko perustelu ja tyypilliset tilanteet ovat oppaassa mopoilija risteyksessä.

Lähestyt risteystä, jossa on STOP-merkki. Mihin pysähdyt, jos pysäytysviivaa ei ole?

Vastaus: välittömästi ennen risteystä kohtaan, josta näet hyvin risteävälle tielle.

Näin sanoo tieliikennelain liitteen kuvaus merkistä B6, pakollinen pysäyttäminen. Kun pysäytysviiva on, pysäytetään sen kohdalle. Pysähdyksen pitää olla todellinen: pyörät eivät liiku. Sen jälkeen väistät risteävän tien liikennettä kuten kärkikolmion takaa. Merkit ovat kuvina oppaassa liikennemerkit kuvina.

Risteyksessä on sekä liikennevalot että STOP-merkki. Kumpaa noudatat?

Vastaus: liikennevaloja. Merkkiä noudatetaan, kun valot eivät ole toiminnassa.

Tieliikennelain 8 §:n mukaan liikennevalo-opaste on ensisijainen väistämisvelvollisuutta osoittavaan liikennemerkkiin nähden. Vihreällä valolla et siis pysähdy STOP-merkin takia. Kun valot on sammutettu tai ne vilkkuvat keltaista, merkki määrää taas.

Liikenteenohjauksen järjestys kokonaisuudessaan:

1. poliisin tai muun liikenteenohjaajan merkit
2. liikennevalot
3. liikennemerkit
4. liikennesäännöt, esimerkiksi oikealta tulevan väistäminen.

Sinulle palaa pyöreä vihreä valo ja käännyt vasemmalle. Ketä väistät?

Vastaus: vastaantulevaa liikennettä sekä risteävää tietä ylittäviä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja mopoilijoita.

Vihreä valo antaa luvan ajaa pysäytysviivan yli, mutta se ei poista kääntyvän väistämisvelvollisuutta. Lain liitteen mukaan risteyksessä kääntyvän on vihreästä valosta huolimatta väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa, ja vasemmalle kääntyvän lisäksi vastaantulevaa liikennettä. Aja siis risteykseen, odota vastaantulijoiden ohi ja tarkista suojatie ennen kuin käännyt. Katso myös risteykset ja väistämissäännöt.

Ajat maantiellä muita hitaammin ja taaksesi syntyy jonoa. Miten toimit?

Vastaus: helpotat ohittamista ja päästät jonon ohi sopivassa paikassa.

Tieliikennelain 33 §:n mukaan muita olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella tiellä taikka vilkkaan vastaantulevan liikenteen aikana tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Silloin saa tilapäisesti ajaa myös pientareella, jos se on turvallista. Takasumuvalon sytyttäminen tai jonosta piittaamattomuus ovat vääriä vaihtoehtoja. Sääntö koskee erityisesti traktoria: katso traktorin liikennesäännöt.

Tie ja merkit

Mitä tarkoitetaan pientareella?

Vastaus: ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa.

Määritelmä on tieliikennelain 2 §:ssä. Piennar ei ole oja eikä pyörätie, vaan reunaviivan ulkopuolelle jäävä osa tietä. Jalankulkija kulkee pientareella, kun jalkakäytävää ei ole, ja taajaman ulkopuolella mopoa ajetaan pientareella tai ajoradan reunalla, jos se käy haitatta.

Minkä väristä merkkiä seuraamalla löydät merkissä olevan numeron tarkoittamalle tielle?

Vastaus: tien numeron väristä merkkiä, jonka reunus on katkoviivaa. Kun kysymyksessä on valtatie, merkki on punainen ja katkoviiva valkoinen.

Yhtenäisellä reunuksella varustettu numerokilpi kertoo, millä tiellä olet. Katkoviivareunainen merkki F35, opastus merkin tarkoittamalle tielle, kertoo reitin kyseiselle tielle. Värit: valtatie punainen, kantatie keltainen, seututie valkoinen ja muu maantie sininen. Kuvat ovat oppaassa liikennemerkit kuvina.

Mikä pätee pihakadulla?

Vastaus: jalankulkijalle annetaan esteetön kulku, ja nopeus on enintään 20 km/h.

Tieliikennelain 43 §:n mukaan ajonopeus sovitetaan pihakadulla jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 km/h. Pysäköidä saa vain merkitylle paikalle. Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa. Pihakadulta tielle tuleva väistää aina muuta liikennettä.

Saako mopolla ajaa linja-autokaistalla?

Vastaus: saa, kun linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa.

Merkin E9, linja-autokaista, kuvauksen mukaan oikeassa reunassa olevaa linja-autokaistaa saavat käyttää myös mopot ja polkupyörät. Kääntymistä varten ryhmittymiseen kaistaa saavat käyttää kaikki ajoneuvot. Mopon muu sijoittuminen on oppaassa mopon paikka tiellä.

Näin käytät kysymyksiä harjoitteluun

Peitä vastaus, vastaa ääneen ja perustele yhdellä lauseella. Jos perustelu puuttuu, lue linkitetty opas ennen kuin jatkat. Kokeessa näitä asioita kysytään sekä sanallisissa monivalinnoissa että liikennetilannekuvissa, joten harjoittele molempia:

• auton harjoituskokeet
• mopon harjoituskokeet
• traktorin harjoituskokeet

Kuvakysymysten lukemista varten on oma oppaansa, teoriakokeen kuvakysymykset, ja kokeen osiot ja virherajat löytyvät sivulta montako virhettä teoriakokeessa saa olla.

Sääntöjen lähde on tieliikennelaki 729/2018.